|
Ruumiin kulttuuri 2/2007 sisällysluettelo Pääkirjoitus Ylen uutisankkurina kansalle tutuksi tullut Matti Rönkä teki sen mikä ei ole keneltäkään muulta onnistunut – voitti pohjoismaisen Lasiavain-dekkaripalkinnon vihdoin Suomeen. Ystävät kaukana eli Långt från vänner noteerattiin vuoden ykkösdekkariksi. Voittajan asenne historialliseen saavutukseen on vaatimaton. ”Pidän itseäni aloittelevana kirjailijana ja otan kunnian nöyrästi vastaan”, Rönkä sanoo Kirsi Luukkasen haastattelussa. Pohjoismainen dekkariviikonloppu Helsingissä alkoi Röngän Lasiavain-voitolla ja jatkui seminaarilla Käpylässä, yleisötilaisuudella Annantalossa sekä kierroksella Helsingin rikospaikoille. Leena Korsumäki raportoi. 10 minun mieleeni Top 10 -listansa esittelee kirjailija Leena Lehtolainen, jonka omat teokset ovat niittäneet viime vuosina hienoa menestystä muun muassa Saksassa. Tarinoita hyvyydestä Skotlantilainen professori Alexander McCall Smith on luonut erilaisen dekkarisankarin, botswanalaisen Mma Ramotswen, joka pyörittää ”Naisten etsivätoimistoa nro 1”. Kirjailija ei halua kaivautua sarjassaan pahuuden ja julmuuden syövereihin. ”Olen kiinnostunut ihmisen ystävällisyydestä, hyvyydestä, anteeksiannosta”, McCall Smith sanoi Helsingin-vierailullaan. Lampaiden ja kirjojen maailmassa Leonie Swannin menestysromaanin ”päähenkilöt” ovat lampaita, jotka tutkivat paimenensa salaperäistä kuolemaa. Suomessa taannoin vieraillut Swann pitää määkiviä sankareitaan fiksuina. Niillä ei ole käytettävissä DNA-menetelmiä eivätkä ne voi ottaa sormenjälkiä, mutta silti ne huomaavat ja päättelevät yhtä ja toista. Flash fiction villitsee dekkaristeja Lyhyet flash fiction -rikostarinat kukoistavat nykyään netissä. Juri Nummelin luo silmäyksen välähdysmäisten rikosten maailmaan. ”Dekkarit ovat kivoja” Kyösti Salovaaran syvähaastattelussa Ruumiin kulttuurin emeritus-päätoimittaja, viime aikoina käännöstöihin keskittynyt Risto Raitio, jonka mielestä tämän lehden perimmäinen sanoma ja linja tiivistyy otsikon lauseeseen. Rikos nimeltä sota Rei Shimura -dekkareistaan tunnettu monikulttuurinen kirjailija Sujata Massey käväisi Suomessa huhtikuun lopulla. Yhdeksi tärkeäksi teemakseen hän nimesi sotiin kytkeytyvät rikokset. Pyhimyksen merkki siivitti voittoon Leslie Charterisin luoma sankari Simon Templar eli Pyhimys oli oman aikansa menestystuote, joka on seikkaillut niin kirjoissa, sarjakuvissa kuin elokuvissakin. Charterisin syntymästä tuli toukokuussa kuluneeksi sata vuotta. Kuolleita Trillerien jälkeen tulivat friikit Tod Browning oli 1920-luvulla Yhdysvaltojen suosituimpia filmiohjaajia, mutta ajautui seuraavalla vuosikymmenellä vaikeuksiin. Syypää oli elokuva Freaks, josta on kuitenkin myöhemmin tullut arvostettu pikkuklassikko, tekijänsä tunnetuin teos. Leffa- ja dvd-mania Uutuusleffoista katselussa muun muassa Quentin Tarantinon tuore Grindhouse: Death Proof sekä David Fincherin tosipohjainen Zodiac. Dvd-osasto syventyy arktiseen ruotsalaiseen vampyyrikauhuun sekä Karin Alvtegenin Lasiavain-palkitusta romaanista sovitettuun tv-filmiin. Dekkarintekijät nousivat suosikeiksi Uusi tietoteos esittelee ulkomaisia suosikkikirjailijoita, joiden joukossa rikoksen ja jännityksen taitajat ovat vankasti edustettuina. Kirjakäräjät Asialistalla 45 uutuusdekkaria. |
![]() Ruumiin kulttuuri 2/2007 |