Dekkariseuran alkuvaiheita
Keväällä 1984 Hanasaaren kulttuurikeskuksessa pidetyn pohjoismaisen rikoskirjallisuusseminaarin yhteydessä innokkaan oloinen nuori mies, kirjastonhoitaja Kai Ekholm kutsui kaikki kotimaiset läsnäolijat kesällä Oriveden opistolle, jossa pidettäisiin Kansanvalistusseuran järjestämät Dekkaripäivät. Aihe oli kuulemma ’ilmassa’ ja niinpä tarkoitus oli erilaisten asiantuntevien alustusten ja keskustelujen lomassa myös perustaa jonkinlainen dekkariyhdistys.
Juhannuksen jälkeen Orivedelle kokoontui tiettävästi ensimmäiseen maassamme pidettyyn kotimaiseen dekkariseminaariin 25.–27.6. vajaa 30 asianharrastajaa – kääntäjiä, toimittajia, kustantajia, kirjastoväkeä ja tietysti kirjailijoita (Arhippa, Karlsson, Kirstilä; poissaoleva Joensuu poti selkäsairautta) – sekä tiedotusvälineiden edustajia. Esitelmät vaihtelivat yleisestä lajityyppikatsauksesta (Ekholm) ja eskapistisen viihteen puolustuksesta (Kyösti Salovaara) kustannuspolitiikan kurjaan jamaan (Timo Kukkola), kotimaisiin unohdettuihin klassikoihin (Kalevi Haiko) sekä henkilökohtaisempiin ”kohtalona dekkarit” -tyyppisiin muisteluksiin (Risto Hannula ja Sapo-eminenssi Juhani Jaskari).
”Dekkariakatemian” perustavaan kokoukseen oriveteläisen ravintola Kievarin kellarikabinettiin kerääntyi ensimmäisen seminaaripäivän iltana osanottajista Kai Ekholm, Dorrit Gustafsson, Kalevi Haiko, Jouko Hanhinen, Risto Hannula, Juhani Jaskari, Osmo Jokinen, Tuomo Kaminen, Risto Karlsson, Heikki Kaskimies, Kirsti Kattelus, Pentti Kirstilä, Lea ja Timo Kukkola, Orvo Mäkelä, Jukka Parkkinen, Eila Pennanen, Risto Raitio, Aulis Rantanen, Kyösti Salovaara, Eila Sandborg, Päivi Sinisalo, Klaus Taubert, Eero Vartio, Juhani Virnes sekä Ritva ja Vesa Väisänen.
Puhetta johti Risto Hannula Kai Ekholmin toimiessa sihteerinä. Yhdistyksen nimi- ja puheenjohtajuuskysymysten sekä Vuoden johtolanka -palkinnon ja sääntöjen määrittelyyn liittyvän vilkkaan keskustelun ja ajatustenvaihdon ansiosta pj. sai napautettua kokouksen päättyneeksi vasta seuraavan vuorokauden puolella, jolloin jatkettin vapaamuotoisemmin seurustellen yhteisesti kiinnostavista kysymyksistä.
Kuriositeettina voi mainita, että perustettava seura ehdotettiin nimettäväksi niin komisarioiden Palmu ja Kairala kuin Outsiderinkin mukaan, mutta enemmän henkilöitymätön nykyinen versio, Suomen dekkariseura ry, voitti sittenkin äänestyksessä ylivoimaisesti. Seuran tunnukseksi päätettiin kuitenkin ottaa tunnetuin kotimainen dekkarihahmo, Mika Waltarin komisario Palmu Jopi Rinteen henkilöimänä elokuvista tutun knallin ja sikarin kera.
Uutta yhdistystä vetämään olivat puheenjohtajaksi ehdolla toimituspäällikkö Kalevi Haiko, kulttuuritoimittaja Risto Hannula ja kirjastonjohtaja Timo Kukkola, mutta näiden kieltäydyttyä erilaisiin välimatka-, työ- ym. esteisiin vedoten tehtävä lankesi yksin tuumin turkulaisen lasten- ja nuortenkirjailija Jukka Parkkisen hieman hämmentyneille harteille, jotka kuitenkin kestivät urakan painoa kiitettävästi lähes kymmenen vuotta.
Esityslistalla oli niin ikään Vuoden johtolangan yhteyteen suureellisesti liitettävä rahapalkinto, joka jäi toteutumatta – voittaja saa edelleenkin vain mainetta, taidetta (Palmu-reliefi kiertopalkintona) sekä kunniakirjan. Niin ikään viriteltiin ajatusta Suomen lasten- ja nuorisokirjallisuuden instituutin mukaisesta Dekkari-instituutista; tulokseksi jäi alustavan tieto- ja kaunokirjallisuuskokoelman kartuttaminen Oriveden opiston kirjaston yhteyteen omana kokoelmanaan – sittemmin tuo Dekkarikirjaston nimellä tunnettu yhä verrattain suppea erikoiskokoelma siirrettiin Helsinkiin Kallion kirjaston tiloihin (1996).
Myös Ruumiin kulttuuri -lehden ihka ensimmäinen numero oli kolmivuotisen kypsyttelyn jälkeen saatu viimein aikaiseksi talkoovoimin (lehden vaiheista tarkemmin numerossa 4/1994 ”Norsut voivat muistaa”), ja vastaperustettu yhdistys otti sen yksimielisesti siipiensä suojaan seuran pää-äänenkannattajaksi. Vastaavana toimittajana pahaa aavistamatta aloittanut Risto Raitio jatkoi päätoimittajan tehtävässä aina vuoteen 2005 asti.
Kymmenen vuotta Dekkaripäivien jälkeen Oriveden opisto järjesti heinäkuun alussa 1994 ikään kuin seurantaseminaarin otsikolla ”Rikoksen rinnakkaismaailmat: fiktio ja todellisuus rikoksen näyttämönä.” Esiintymässä olivat dekkarikirjailijoistamme Leena Lehtolainen, Reijo Mäki ja Harri Nykänen, rikosten maailmaa sivunneita prosaisteja kuten Päivi Alasalmi ja Seppo Saraspää sekä rikosfaktojen tuntijoita, mm. tutkiva journalisti Harri Saukkomaa sekä walesilainen oikeuspatologi professori Bernard Knight. Dekkariseuran perustajajäsenistä paikalle kykenivät vain alkuperäiset puheenjohtaja, sihteeri ja päätoimittaja.
teksti: Risto Raitio