Vuoden johtolankaehdokkaat 2026 julkistettu

Vuoden johtolanka -palkintoehdokkaat raadin perusteluineen ovat seuraavat:

Pekka Hyyti: Huhtikuun kymmenen päivää (Myllylahti) 

Komisario Voitto Karhu lähipiireineen vie vuoden 1942 kevääseen Tampereelle. Elävän ajankuvan konkari Hyyti on omaääninen historian tulkitsija ja sota-ajan vahva tuntija. Hän on luonut mielenkiintoiset hahmot kertomukseen. Kotirintaman tärkeät vastuuhenkilöt tunteineen ja tuntemuksineen sytyttävät jännittävän tarinan. Kaupunkia terrorisoivat aktivistit on kuvattu vahvasti. Kirja välittää mieleenpainuvaa tietoa niin lastensuojelun menneisyydestä kuin metsäkaartilaisten sabotaaseistakin.

Helena Immonen: Horros (Docendo) 

Havu-sarjan avaus esittelee kadettikoulun traagiseen onnettomuuteen keskeyttäneen Antto Havun. Päähenkilön taustoitus on poikkeuksellisen vahvaa. Immonen luo lukijalle todentuntuisia kauhukuvia uudenlaisista teknisistä ja lääketieteellisistä sovelluksista, jotka toteutuessaan sekoittaisivat maailmanpolitiikan. Kognitiivinen sodankäynti ja psykologinen informaatiovaikuttaminen pelottavat ja kiehtovat lukijaa. Vankka inhimillisyys pehmentää hienosti ajankohtaista ja globaalia jännitysnäytelmää. 

Risto Isomäki: Krakenin saari (Into) 

Meribiologi Martti Ritola ryhtyy tutkimaan pienoissukellusveneen mystistä tuhoutumista Teneriffan rannikolla. Toimintaympäristö eliöineen ja meren syvänteineen on kiehtovasti ja asiantuntevan täsmällisesti kuvattu. Arvostamme kirjailijan tutkijamaista kirjoitusotetta, eli tiivistä, jäsenneltyä, faktapohjaista ja perusteltua kerrontaa. Tämä ekotrilleri ansaitsee paikkansa kärkijoukossa tuoden raikkaan merellisen tuulahduksen jännitysgenreen. Lukijan on vaikea erottaa totta fantasiasta, mutta erinomainen selitysosio kirjan lopussa auttaa. 

Matti Laine: Isänsä tytär (Bazar) 

Kovasen Kata toimii Armadillo-järjestössä, joka suojelee maalitettuja henkilöitä. Isä Rene on jättänyt poliisityön taakseen ja hautautunut Lappiin. Laine rakentaa koukuttavia draamoja: tarina ja juoni pitävät otteessaan alusta loppuun. Kirja tarjoaa huikeaa kielenkäyttöä sekä elävää ja tiivistä kerrontaa. Sympaattiset ja uskottavat, vaikeuksiin ajautuneet antisankarit nousevat lopuksi pinnalle. Pahan kurimuksessa löytyy myös huumoria, lämpöä ja humaani taustavire. Kovasten maailmassa mikään ei ole mustavalkoista.

Christian Rönnbacka: Armoton (Bazar) 

Komisario Antti Hautalehdon johdolla poliisi saa selvittääkseen kirkkoherraan ja tämän puolisoon kohdistuvan kiusaamistapauksen. Poliisiasema työpaikkana moninaisine ihmissuhteineen on kuvattu persoonallisesti ja lämmöllä. Juonikuviot ovat mutkikkaita ja tutkinnan kiemurat kohdillaan. Rönnbacka kirjoittaa sujuvaa, moitteetonta tekstiä, joka vangitsee lukijan. Porvoon tuntija nauttii autenttisesti kuvatuista tapahtumapaikoista. 

Antti Tuomainen: Hyvällä tai sahalla (Otava) 

Tarina on mukaansatempaava ja koukuttava kertomus rahavaikeuksiin joutuneesta sahanomistaja Heikistä sekä rahan voimasta. Pikkukylän tapahtumaympäristö on kuvattu kiinnostavasti. Ihmiskuvaus suviyössä on lämmintä, ja kielenkäyttö suvereenia. Kirjan juonenkäänteet itkettävät ja naurattavat yhtä aikaa. Silti hauskuuttaminen ei ole päälle liimattua, vaan muhii kerronnassa koko ajan. Kielikuvien valikoima on rikas, ja kerronta soljuu kuin itsestään.

Lisäksi johtolankaraati nimesi kolme vuoden esikoisdekkariehdokasta. Ehdokkaat perusteluineen ovat:

Tatiana Elf: Huijari (Into)

Tatiana Elf on Etelä-Afrikassa syntynyt helsinkiläinen käsikirjoittaja ja kirjailija. Hän on tuttu nimi useiden tv-draamojen taustalta. Kirja on henkeäsalpaava psykologinen trilleri Rebekka Nummesta, joka yrittää paeta pimeää puoltaan. Sosiopaatti päähenkilönä on rohkea, uudenlainen ja ajattelua uudistava tuttavuus. Kirjassa on elokuvallisia, nopeita leikkauksia sekä monipuolista ja painavaa dialogia. Ihmiskuvaus on tarkkaa ja syvällistä. Taitavasti kuvatut, epämiellyttävätkin henkilöhahmot ja luonteenpiirteet herättävät lukijassa monia kysymyksiä. Onko Rebekka sankari vai rikollinen, onko sosiopatia hänen vahvuutensa? 

Piia Helander: Helios (Karisto) 

Piia Helander on hyvinkääläinen laskentasihteeri ja esikoiskirjailija. Hän on ikuinen “heppatyttö”, jonka kotona asustaa myös koira ja kolme kissaa. Freelance-toimittaja Sandra Dahlqvistin juttumatka hevostallille päätyy murhatutkinnaksi yhdessä konstaapeli Ossi Hietalan kanssa. Päähenkilöiden taustat kuvataan uskottavasti. Helander nostaa kirjassaan esiin vakavan kysymyksen eri urheilulajeissa toimivien auktoriteettien, valmentajien ja muiden aikuisten vastuusta. Nuorten haaveet ja ristiriidat on oivaltavasti kuvattu. Kirja puhuttelee todennäköisesti myös nuoria lukijoita.

Joel Kangas: Kaamos (Karisto)

Joel Kangas on inarilaislähtöinen esikoiskirjailija ja muusikko, joka työskentelee kehitystehtävissä pankkialalla. Mikkal Moilanen, lappilaistaustainen helsinkiläispoliisi, lähtee virkistävästi ratkaisemaan uniongelmiaan terapeutin kanssa. Rikoksen selvittely kuljettaa lukijaa vaivattomasti nykypäivän Helsingistä, Hämeenlinnasta ja Norjan Vesisaaresta 1990-luvun Muotkatunturiin. Poliisien tiedostamattomiin ja tiedostettuihin ennakkoluuloihin, jotka muokkaavat ja vääristävät ajattelua, pureudutaan herättävästi. Henkilögalleria on monipuolinen ja ihmiskuvaus syvällistä. Kerronta on jännityksen täyteistä, ajoittain jopa ahdistavaa. 

Tämänvuotisessa raadissa ovat olleet mukana Päivi Kuntze (pj) sekä Marja Litja-Salminen ja Anssi Linkoaho. Raadin jäsenet toimivat kaksi vuotta kerrallaan. Tämä oli raadin ensimmäinen toimintakausi.

Ehdokaskirjoja raati luki yhtä vaille sata kappaletta. Ehdokkaiksi kelpuutettiin viime vuonna ilmestyneet kotimaiset dekkarit.

Ehdokkaiden tunnelmia julkistetaan näillä Ruumiin kulttuurin nettisivuilla Kuvia ja kirjoituksia -osiossa sekä sosiaalisessa mediassa Dekkariseuran Facebook-sivulla.

Ehdokkaiden julkistustilaisuudesta on katsottavissa tallenne täällä Suomen dekkariseura: Vuoden johtolanka 2026 -palkintoehdokkaiden julkistaminen - YouTube