Vuoden johtolanka 2024
Suomen dekkariseura myöntää Vuoden johtolanka 2024 -palkinnon Kale Puontille romaanista Fadi (Bazar 2023):
Palkintoraadin perustelut:
Kale Puontin Fadi-teoksen tarina on jäntevä, hyvin etenevä ja jännittävä. Pasilan Myrkky -sarjan itsenäiset osat, Fadi mukaan lukien, kuvaavat pääkaupunkiseudun rikoksia karusti ja ytimekkäästi. Kirjan ansiona on tapahtumien kuvaaminen paitsi poliisin kuin myös rikollisten näkökulmasta. Kirjailijan oman työnsä asiantuntemus ja poliisityön arjen uskottava välittäminen yhdistyy taitavaan kirjoittamiseen.
Kirjan ydintarina kertoo huumeiden salakuljetuksesta, jota johtaa terroristitaustainen ja Suomessa jo pitkään asunut Fadi Mohammed. Poliisi soluttaa Fadin lähipiiriin poliisiammattikorkeakoulusta juuri valmistuvan Ali Yasin. Eräs tarinan tärkeä jännite on myös soluttautuneen poliisin turvallisuus ja mahdollinen paljastuminen.
Poliisityön kuvauksessa käsitellään myös työn organisaatio-ongelmia ja arkisia haasteita. Fadi-teoksessa yhteiskunnalliset ongelmat, rikostutkinta, työ- ja perhe-elämä nivoutuvat tutkijoiden kautta hienoksi kokonaisuudeksi. Kirjan teemojen ajankohtaisuus lisää teoksen merkittävyyttä.
Fadi on erinomainen, tiiviisti kirjoitettu dekkari ja hieno lukukokemus.
Palkintoraatiin kuuluivat Ari-Matti Auvinen, Satu Henttonen ja Mikko Mäenpää. He valitsevat myös lopullisen voittajan. Raati hyväksyi kilpailuun 94 vuonna 2023 ja vuoden 2022 lopussa ilmestynyttä romaania.
Tässä ovat Vuoden johtolanka 2024 -ehdokkaat. Ehdokaslista on julkistettu joulukuussa 2023.
Pekka Hyyti: Jos kostaa haluat (Myllylahti)
Kirja on jäntevä ja hyvin kuljetettu tarina, joka on sijoitettu välirauhan aikaan. Ajankuvaus on elävää ja todentuntuista. Sodassa haavoittuneet poliisit palaavat siviilityöhön komisario Voitto Karhun alaisuuteen. Kaikki nuoret miehet, jotka kotiutetaan reserviin eivät sopeudu siviilielämään ongelmitta. Yllätyksiä ja hyviä juonenkäänteitä sisältävän dekkaritarinan kieli soljuu nautittavasti.
Kale Puonti: Fadi (Bazar)
Kirjan vauhdikas tarina on jäntevä ja pysyy hyvin koossa. Pasilan Myrkky -sarjan osat ovat kuvanneet pääkaupunkiseudun rikoksia karusti ja ytimekkäästi. Tapahtumia kuvataan sekä poliisin että rikollisten näkökulmasta. Kirjailijan oman työn asiantuntemus näkyy ja yhdistyy taitavaan kirjoittamiseen. Lukukokemus on helppo ja antoisa, koska kuvatut ongelmat ovat keskuudessamme ja olennainen osa yhteiskuntaamme.
Sari Rainio & Juha Rautaheimo: Vaeltavat vainajat (Siltala)
Kirjailijakaksikon teoksessa on hyvää kieltä, hyvä juoni ja tarina. Vaeltavat vainajat on kelpoa stadin kuvausta eri vuosikymmenillä. Vainajat eivät vaikene -romaanista tutut poliisit sekä patologi tutkivat Kruununhaan asuintaloon kytkeytyviä murhia. Niiden selvittely polveilee ja tuo monia menneiden vuosien ongelmia ja asioita esiin. Herkullisia henkilöitä, tuttuja iskelmiä ja elokuvia tuodaan juonen eri käänteisiin. Nautittavaa luettavaa.
Satu Rämö: Rósa & Björk (WSOY)
Rämön esikoisteoksesta tuttu Hildur Rúnarsdottir ja suomalainen poliisiharjoittelija Jakob selvittelevä Rósassa ja Björkissä murhan lisäksi Hildurin siskojen katoamismysteeriä vuosien takaa. Rämö kuvaa islantilaista luontoa, yhteiskuntaa ja elämänmenoa elävästi ja kiinnostavasti. Kirja on luonteva osa pohjoismaista dekkariperinnettä ja tuntuu tutulta eksoottisesta Islannista huolimatta. Juoni on rakennettu taitavasti monine takaumineen, ja kerronta on jäntevää. Myös henkilökuvaus on erittäin hyvää.
Arttu Tuominen: Vapahtaja (WSOY)
Vapahtaja on tasapainoinen dekkari, jossa on toimintaa alusta loppuun. Se on Delta-sarjan viides osa. Kirjassa keskitytään Vapahtajan etsimisen lisäksi moraalipohdintoihin. Tuominen pohtii, onko ihmisellä oikeus tehdä teko, jonka tietää vääräksi. Kirjassa kuvataan poliisityötä ja inhimillistä elämää uskottavasti. Pienen ihmisen ongelmat järkyttävät raiteiltaan ja johtavat pahoihin tekoihin. Tuominen yrittää ymmärtää tekojen takana olevia syitä ja tuo samalla esiin ajankohtaisia ja yleismaailmallisia aiheita.
Rake Tähtinen: Menneisyyden arvet (Myllylahti)
Kirjan suurin ansio on, ettei se yritä olla enempää kuin se on. Kirjailija ei kikkaile turhilla tehokeinoilla vaan kirjoittaa aiheesta selkeästi. Pikkukaupungin ja tiiviin työyhteisön tunnelmat ovat hyvin kuvattuja ja juonenkuljetus toimii. Kirjassa ei ole isoja hämäyksiä tai koukkuja, mutta juoni pysyy koko ajan loogisena ja tarina etenee. Menneisyyden arvet on tiivis poliisidekkari, jossa totuus aukeaa jännittävänä.